Olut on yksi maailman vanhimmista ja suosituimmista juomista, ja sillä on pitkä ja rikas historia. Sen valmistus on taidetta, ja juoman ystävät arvostavat sen monia makuja ja tyylejä. Tässä artikkelissa tutustumme oluen historiaan, sen valmistusprosessiin sekä siihen, kuka oikeastaan keksi oluen. Lisäksi esittelemme muutamia elämyksiä oluen parissa, joita voit hankkia Elämyslahjojen kautta.
Oluen lyhyt historia
Oluen historia ulottuu tuhansien vuosien taakse, aina muinaisiin sivilisaatioihin asti. Ensimmäiset todisteet oluen valmistuksesta ovat peräisin Sumerista noin 4000 eaa. Sumerilaisten savitauluista löytyi viittauksia olueen. Olut oli tärkeä osa heidän ruokakulttuuriaan, ja sitä pidettiin myös ravitsevana juomana.
Antiikin aikana viini nousi oluen sijaan suosioon Etelä-Euroopassa, koska viiniköynnökset menestyivät alueella hyvin ja viinin valmistus oli helpompaa kuin oluen. Keskiajalla erityisesti luostarit kehittivät oluen valmistusta Euroopassa. Luostarit olivat tärkeitä oluen valmistuskeskuksia, ja munkit paransivat oluen laatua ja makua esimerkiksi säilömällä sitä kylmässä. 1800-luvulla teollinen vallankumous toi mukanaan uusia teknologioita, jotka mahdollistivat oluen massatuotannon.
Mistä olut on tehty?
Saatat yllättyä siitä, kuinka vähän raaka-aineita oluen valmistamiseen käytetään! Olut valmistetaan yksinkertaisista raaka-aineista, mutta prosessi vaatii tarkkuutta ja taitoa. Perusraaka-aineet ovat vesi, mallas, humala ja hiiva:
1. Vesi: Olut koostuu suurimmaksi osaksi vedestä, ja veden laatu ja kovuus vaikuttaa merkittävästi oluen makuun. Eri alueiden vesissä on erilaisia kovuuksia ja mineraaleja, jotka voivat tuoda olueen omaleimaisia makuja.
2. Mallas: Mallastettu ohra on yleisin oluen valmistuksessa käytetty viljalaji. Myös esimerkiksi kauraa, vehnää ja ruista voidaan käyttää. Mallastusprosessi alkaa, kun ohra kostutetaan ja annetaan itää. Itämisen jälkeen se kuivataan ja paahdetaan, mikä tuottaa sokeria, jota hiiva myöhemmin käyttää alkoholin ja hiilidioksidin tuottamiseen.
3. Humala: Humala antaa oluelle sen katkeruuden ja aromin. Se toimii myös luonnollisena säilöntäaineena. Humalalajikkeita on monia, ja ne voivat tuoda olueen erilaisia makuja ja tuoksuja, kuten sitruksisuutta, havumaisuutta, kukkaisuutta tai mausteisuutta.
4. Hiiva: Hiiva on elävä oluen käymisen mahdollistava organismi. On olemassa erilaisia hiivalajikkeita, jotka tuottavat erilaisia oluttyylejä. Esimerkiksi pohjahiivoja käytetään tyypillisesti lagerien valmistukseen ja pintahiivoja taas ale-tyylisten oluiden panemiseen.
Oluen valmistusprosessi
Oluen valmistusprosessia kutsutaan panemiseksi. Oluen valmistus alkaa mäskäyksellä, jossa mallas sekoitetaan kuumaan veteen tai keitetään. Mäskäyksen jälkeen saatu vierre erotetaan maltaista ja keitetään yhdessä humalan kanssa. Keittämisen jälkeen vierre jäähdytetään ja hiiva lisätään.
Käymisvaihe kestää yleensä muutamasta päivästä muutamaan viikkoon oluttyypistä riippuen. Tämän jälkeen olut usein suodatetaan, pastöroidaan ja hiilihapotetaan. Lopuksi olut vielä kypsyy ja kirkastuu pulloissa tai tynnyreissä.
Oluttyylit
Olutmaailma on täynnä erilaisia makuja ja tyylejä, ja jokaiselle oluen ystävälle löytyy varmasti jotain mieluista. Tässä on lyhyt esittely muutamista suosituista oluttyypeistä:
1. Lager: Lager tarkoittaa pohjahiivaolutta. Lagerit ovat maailmanlaajuisesti suosituimpia oluita, ja se on myös Suomessa eniten juoduin oluttyyppi. Lagerit käyvät matalammissa lämpötiloissa ja niiden maku on yleensä puhdas ja tasapainoinen.
2. Ale: Ale taas on pintahiivaolut, ja siihen kuuluu monia alalajeja. Ale-oluet käyvät korkeammissa lämpötiloissa ja niissä on usein hedelmäisiä ja mausteisia aromeja.
3. Stout ja Porter: Nämä tummat, paahteiset oluet ovat täyteläisiä ja usein kahvin, suklaan ja karamellin vihvahteilla. Stoutit ovat yleensä hieman vahvempia ja täyteläisempiä kuin portterit.
4. Vehnäolut: Vehnäoluet valmistetaan vehnästä ja ohrasta, mikä antaa niille kevyen ja raikkaan maun. Ne ovat usein vaaleita, sameita ja runsaasti vaahtoavia.
5. Sour: Hapanoluet ovat kasvattaneet suosiotaan viime vuosina. Ne valmistetaan käyttämällä maitohappobakteereita tai villihiivoja, jotka antavat niille hapokkaan maun. Niissä on myös terveyttä tukeva elementti, sillä ne tekevät hyvää suolistolle.
Eri oluttyyppejä kannattaa kokeilla ja löytää omat suosikkinsa. Hyvä vaihtoehto on osallistua esimerkiksi olutmaisteluun tai tutustua erilaisiin kaljoihin panimovierailulla. Näin voit syventää oluttietouttasi ja nauttia samalla uusista ja mielenkiintoisista makuelämyksistä.
Yhteenveto oluesta
Olut on juoma, joka yhdistää ihmisiä ja tarjoaa loputtomasti makuja, vivahteita ja tarinoita. Olipa kyseessä sitten ystävien kanssa vietetty ilta, juhlahetki tai vilvoittelu mökin terassilla saunan jälkeen, olut voi olla täydellinen valinta. Tutustu oluen maailmaan, kokeile uusia makuja ja nauti matkasta!
-Essi, Elämyslahjat.fi
Lue myös: Mitä ostaa lahjaksi oluen ystävälle?